This is a Lystiwiki
  • View:

Kertomuksia ja kokemuksia wikeistä ja pilven reunalta 2015

Englannin opetuksen sivut wikissä

14.8.2015

Seuraavia juttuja kokeilin englannin opetuksessa kevään 2015 aikana.

 

1. Läksysivu wikissä. Opettaja kirjasi kaikki englannin läksyt kullekin luokalle luodulle läksysivulle. Toimii hyvin, myös poissaolijat selvillä läksystä.

2. Kertaus- ja lisätehtäviä wikissä lähinnä kotona tehtäväksi, mutta jonkin verran tehtiin myös koulussa (pelejä, kielioppia- ja sanastotehtäviä, linkki sanomapro -sivulle)

3. Pieni kirjoitelma luokkakaverin lomanvietosta (imperfektin harjoitteluun 6.luokalla))

  • laadittiin haastattelukysymykset (vähintään 6 kpl imperfektissä) ja kirjoitettiin ne google -dokumenttiin driveen

  • esitettiin kysymykset kaverille ja kirjattiin vastaus kysymyksen perään

  • kirjoitettiin kysymysten ja vastausten perusteella impekfektilauseita kaverin lomasta englanniksi

  • vei oppilailta 3x enemmän aikaa kuin opettaja oli varannut

  • kaikkia tietokoneella työskentely ei kiinnostanut, pitääkö aina käyttää koneita??!!

4. Kahoot -pelejä sanaston ja maantuntemuksen harjoitteluun

5. Padlet -seinä

  • etsittiin pareittain tietoa ja kuvia Kanadasta, kukin pari omasta aiheestaan ja tiedot kirjattiin luokan yhteiselle padlet -seinälle ​

6. Kerättiin wikiin kuvia ja tietoa Lontoon nähtävyyksistä suomeksi tai enkuksi; pareille annettiin yksi nähtävyys, josta piti selvittää, mikä se on sekä etsiä kuvia ja tietoa; tiedot kerättiin luokan yhteiselle sivulle wikissä

7. Sanakokeiden teko google forms -lomakkeilla

  • Flubaroo työkalu tarkistaa ja seuloo oikeat vastaukset, opettaja katsoo nollille menneet kohdat ja antaa lisäpisteitä, jos tarvetta ilmenee 

  • Kokeen tulos menee suoraan vanhemman s-postiin, jolloin opettajan ei tarvitse kysellä allekirjoitettuja kokeita takaisin oppilailta.

  • Kaikki vanhemmat eivät lue s-postejaan kovin usein, eli tieto ei välttämättä mene kaikille ihan reaaliajassa.

  • Pientä ongelmaa on aiheuttanut myös se, että oppilaan pitää itse kirjata vanhemman s-postiosoite lomakkeeseen ja lyöntivirheitä sattuu, eikä tulos menekään perille.

  • Opettajalta on ainakin toistaiseksi mennyt kokeen tarkistamiseen enemmän aikaa kuin paperikokeen tarkistamiseen.

8. Tekstinymmärtämistehtäviä läksykappaleesta google forms -lomakkeilla

  • Tämä on hyvä juttu, koska ope näkee, kuka on tehnyt läksyn, eikä tarvitse kierrellä luokassa katsomassa vihkoja. Lomakkeiden upottaminen wikiin helpottaa tehtävään ryhtymistä.

9. Yleistä tiedotusta englannin opiskeluun liittyen oppilaille ja vanhemmille luokan oman wikisivun kautta.

Annika

 

Kutoset wikin käyttäjinä

14.8.2015

Aloitin Wikin käytön jo neljännellä. Viime vuoden kutoset katsoivat tiedotteet, läksyt ja koealueet Wikistä jo rutiinilla. Wiki toimi oman luokkani käytössä parhaiten tiedottamisen ja erilaisen materiaalin jakamisen tilana. Kysymys “Laitatsä siitä Wikiin?” tuli opelle tutuksi ja opehan laittoi mielellään kaikki muistia kuormittavat ilmoitettavat asiat Wikiin mahdollisimman nopeasti...Samalla saatoin olla varma siitä, että tiedote pysyy tallessa ja on vanhempien katsottavissa. Kahdenkymmenen oppilaan ryhmässä oli muutama oppilas, jotka halusivat kirjoittaa muistettavia asioita läksyvihkoon, koska pelkäsivät ettei kodin yhteys verkkoon välttämättä toimi tai halusivat mieluummin katsoa läksyt vihkosta kuin netistä.

Toisin kuin alunperin ajattelin, oppilaat eivät tuottaneet alkuinnostuksen jälkeen Wikiin oma-aloitteisesti juurikaan sisältöjä. Ohjatusti ja kouluaikana he kuitenkin tuottivat sisältöjä mielellään. Kun saimme kouluun Chromebookeja, aloimme käyttää Wkiä enemmän kouluaikana luokassa esitettävien ryhmätöiden alustana. Kuvien ja videoiden liittäminen osaksi esim. maantiedon ryhmätöitä oli tosi palkitsevaa ja onnistui erinomaisesti. Erilaisen materiaalin jakaminen oli kätevää, mutta kommenttien saaminen materiaalista piti antaa erikseen tehtäväksi, jos halusi vastauksia tai palautetta. Musiikinopetuksen apuna Wikissä olevat nuotit ja  säestys teki harjoittelusta oppilaalle paljon mielekkäämpää ja helpompaa.

Keskustelupalstan käyttö oli omassa ryhmässäni vähäistä, lieneekö syynä osittain opettajan omakin somen käytön epävakaisuus. Wikillä pystyi kuitenkin herättämään keskustelua ajankohtaisista asioista, koska oppilaat kysyivät ja keskustelivat Wikissä olleista asioista kasvotusten seuraavana päivänä. Yksi tärkeä Wikin käyttötarkoitus oli olla luokan oma valokuva-albumi oppilaiden retkiltä, juhlapäivistä tai vaikkapa kuvistöistä tai välitunnilla rakennetusta majasta. Kuvalla tai kommentilla Wikissä halusin nostaa esiin koulun iloa tuottavia hetkiä ja oppilaiden omia aikaansaannoksia, ja nähdessäni tämän vaivan sain samalla itse voimaa ja iloa työhön. Muun muassa valokuvien avulla olisi ollut mahdollista vielä paljon enemmänkin tukea, huomioida ja kannustaa oppilaita ja tehdä heidän arvokasta arkeaan näkyväksi.    

Elina

Elinan 6. luokka valmisti keskiaikaan sijoittuvan videoelokuvan lukuvuoden aikana. Suuritöistä, mutta antoisaa ja eheyttävää elokuvaprojektia prosessoitiin niin wikissä kuin Googlen palveluiden avulla. Pilvitallennus tarjoaa paikan, josta muutkin koulumemme luokat voivat jatkossa  saada elokuvan katsottavakseen. Elokuvan voi jakaa linkkinä tai upotuksena koulun eri luokkien wikeissä. Upotus houkuttelee katsomaan elokuvaa myös kodeissa.

Oppilaiden kanssa käyttöönotto oli sujuvaa!

Otimme wikin käyttöön luokkani ollessa 5.luokalla. Alku oli hankalaa, varsinkin vanhempia mukaan kutsuttaessa, sillä rekisteröityminen käyttäjäksi ei sujunut ihan ongelmitta. Osa vanhemmista myös kertoi alusta asti olevansa laiskoja koneenkäyttäjiä ja että wikin lukeminen ja seuraaminen on heille työlästä.Toisaalta suuri osa vanhemmista oli hyvin tyytyväinen wikin käyttöönottoon. Oppilaiden kanssa käyttöönotto oli paljon sujuvampaa. Luokan arki kuvastui wikissä lähinnä valokuvien tai videonpätkien kautta, joita wikiin varsinkin aluksi upotin tai liitin. Kuvia oppilaiden kuvistöistä tai heitä niitä tekemässä, musiikin tunnin harjoittelua videolla tai oppilaiden tekemiä kirjoitelmia tai esitelmiä. Aluksi wiki oli lähinnä tiedotuskanava, niin opettajan ja vanhempien kuin myös oppilaiden välillä. Läksyt olivat ne, mitä wikistä 6.luokan loppuun asti eniten käytiin katsomassa. Uskon tiedottamiseni lisääntyneen wikin käyttöönoton myötä. Perustin wikiin myös oman sivun vanhemmille ja minulle, ajatellen, että siellä voisimme käydä keskustelua aikuisten kesken. Lähinnä keskustelu pyöri leirikouluvarojen keräämisen ympärillä tai muissa turvallisissa aiheissa. Aktiivisuus niin oppilaiden kuin vanhempienkin kesken tuntui hiipuvan 6.luokalle tultaessa, joten joskus tuntui siltä etten voinut olla yhtään varma siitä, onko juuri kukaan käynyt lukemassa kirjoittamaani tiedotetta. Tämän vuoksi en enää juurikaan 6.luokan keväällä kuvia wikiin lisäillyt. Voidaan siis sanoa, että aktiivisuus hiipui myös opettajan osalta. Kävijälaskuri oli kätevä wikin käytön seuraamisessa. Itse asiassa hauskin kömmähdys wikin käytössä kävikin upotettaessa kävijälaskuria wikin etusivulle, kun laskurista johti linkki seuranhakupalveluu. Onni, että huomasin sen vielä saman päivän aikana. Tuollaisesta palvelusta en 6.luokkalaisille aikonut vinkata. 

Ryhmätöissä wiki oli ennen googlen drive –palvelun käyttöönottamista oivallinen. Ryhmä saattoi työskennellä kotoa päin ja lisätä tekstiä yhteiselle wikisivulle. Pidin myös siitä, että tehdyt työt tai vaikkapa kirjoitelmat olivat muidenkin kuin opettajan näkyvissä ja luettavissa. Se antoi enemmän arvoa tehdyille töille. Toisaalta taas varsinkin ei-innokkaille kirjoittajille tämä loi painetta ja kaikki eivät suostuneet julkaisemaan kirjoitelmiaan wikissä. Googlen drive –palvelua hyödynsimme wikissä vielä 6.luokan viimeisinä koulupäivinä, kun sen kautta jaoimme luokan yhteisiä leirikoulumuistoja slide show:n muodossa. Luetun ymmärtämisen tehtäviä oli helppo upottaa wikiin googlen kyselylomakkeen muodossa ja vastausten kerääminen myös kävi helposti. Paperimonisteiden määrä varmasti väheni wikin myötä. Vanhempainvarttien sopiminen kävi Doodlen kautta kätevästi, tähän olivat myös monet vanhemmat tyytyväisiä.

 

Uskoisin, että olen vaiheessa 2. Innokas oppimaan uutta, mutta vanhakin vaatii vielä jonkin verran kertausta ja lämmittelyä. Uskon, että wikistä kuitenkin tulee luontainen oppimisalusta uudelle luokalle, kun otamme sen käyttöön mahdollisimman pian syksyn aikana.

 

Kiitos vielä kaikesta koulutuksesta, opista, neuvoista ja oivalluksista, joita olen wikin ja tvt:n käytössä  saanut! 

Katriina

 

Palautetta wikistelystä

Luokan wiki madalsi omalta kohdaltani kynnystä viestittelyyn vanhempien kanssa. Haasteeksi kuitenkin koin, etteivät kaikki vanhemmat käyneet wikissä patisteluista huolimatta. Syksyn vanhempainillassa painotin nimenomaan, että kaikki tiedotus tapahtuisi wikin kautta!

Oppilaista suurin osa otti wikin haltuun tosi nopeasti. Varsinkin, kun jokainen sai omat nimikkosivunsa ja opettelimme tekemään sinne kyselyitä. Oppilaat olivat muutenkin innokkaita kokeilemaan uusia juttuja. QR- koodin teimme kuvaamataidon työstä, jossa piti kirjoittaa pieni esittely piirtämästään tiikeristä savannilla. Padlet toimi gallupina hiihtoloman aktiviteeteista. Kahoot oli loppukevään hitti! Myös joitakin äidinkielen tarinoita / tehtäviä sai halutessaan kirjoittaa omaan wikiinsä. Hienoa oli myös, että ne pystyi sieltä tulostamaan!! Kätevää oli myös teettää kolmasluokkalaisilla pienet englanninkieliset esittelyt wikiin ja antaa palaute suoraan sinne ko. oppilaan sivulle.--> paperia säästyy ja maailma pelastuu ;o)

Parhaiten luokan oma wiki palveli ehkä läksyjen suhteen, kun merkkasin päivittäin läksyt sinne. Vanhemmiltakin tuli palautetta, että sieltä on helppo tarkistaa tulleet tehtävät.

Hikikarpaloita aiheutti mm. oppilaiden tekemä videoprojekti unelmakoulusta, jota yritimme turhaan saada Youtubeen. Jussin ja Kaisan vierihoidosta huolimatta, se ei sinne suostunut menemään. Onneksi hauska traileri on katsottavissa kuitenkin upotuksena. Toinen harmitus / ihmetys oli, kun tvt-harjoituksena tehty google-lomake savanneista ei tullut vierihoidosta huolimatta oppilaiden wikeihin näkyviin?

Vaikka opittavaa onkin vielä paljon, on antidigin silti hienoa huomata osaavansa monta sellaista asiaa, mistä ei reilu vuosi sitten ollut ikinä kuullutkaan! Vähän kääntäen siteeraisinkin:” Pieni askel yhteiskunnalle, suuri analogisen lapsuuden eläneelle!”

Johanna

 

Vitoset wikin käyttäjinä

14.8.2015

Kevätväsymystä vs syksyn touhua luokan wikin äärellä

Jossain vaiheessa kevättä mieleen hiipi ajatus, että pyörin ihan itsekseni luokan wikissä. Käyköhän täällä ketään muita, kun kukaan ei peukuta, eikä kommentoi… Kävijälaskuri wikistä löytyy, mutta en tullut seuranneeksi sitä kovin tarkkaan. Samaa tuntui pohtivan muutama muukin opettaja ja niinpä pistimme pystyyn jo tutuksi tulleen Google-kyselyn oppilaille:

Mikä innostaa ja mikä saa vierailemaan wikissä? Mikä ei ole ihan cool, vaikka ope niin luulisi? Wikin käyttöä oli takana kokonainen lukuvuosi ja kyselyn avulla voisi parannella käytänteitä uudelle lukuvuodelle.

Kysely paljasti, että oppilaat kävivät wikissä lähes päivittäin, ja neljä kymmenestä tiesi vanhempiensakin käyvän wikissä viikoittain, vaikkakin saman suuruinen joukko ei osannut sanoa vanhempiensa wikikäytöstä mitään. Yli puolella oppilaista oli tapana käydä joskus myös yhdessä äidin tai isän kanssa vilkaisemassa luokkamme wikiin, yleensä lukemassa uusimman tiedotteen.

Oppilaat kokivat tärkeäksi ja hyödylliseksi, että wikistä löytyvät läksyt ja tiedotteet sekä muut muistettavat asiat. Kolmannes piti wikiin upottamiani opetusvideoita tärkeinä ja hieman useampi nosti esille yhteiset projektit tai pari- ja ryhmätyöt, joita olemme tehneet reilun vuoden aikana muutamia nimenomaan wikisivustolle näkyviin luokalle mutta myös oppilaiden vanhemmille.

Mutta mikä sitten tekisi wikistä houkuttelevan ja hauskan? Pitääkö wikin olla hauska? Onko wikin rooli olla aina vähemmän hauska verrattuna lasten vapaa-ajalla käyttämiin peleihin ja sovelluksiin juuri siitä syystä, että se kuuluu kouluun? Kuinka syvälle alakoululaisten mielissä on juurtunut ajatus, että kaikki kouluun liittyvä on tylsää? Hauskimmaksi asiaksi tähän astisessa wikissämme oppilaat mainitsivat ryhmissä toteutetut projektit, opetusvideot ja - yllättävää kyllä - tiedotteet. Toiveena tulevaisuudelle pieni osa luokasta halusi wikiin lisää videoita ja pelejä. Muut olivat tyytyväisiä nykyiseen tapaamme käyttää wikiä vaihtelevasti muun muassa tiedottamiseen, sekä kuukausittain tiedotteilla että nopeampaan muistuttamiseen, läksyjen merkisemiseen, kuvamuistojen keräämiseen, opetusvideoiden tai vinkkilinkkien upottamiseen ja oppilastöiden dokumentointiin.

Tulevan lukuvuoden haasteisiin kuuluu oppilaiden yhä suurempi rooli wikin sisällön tuottajana. Toiveissa nykyisillä kuudesluokkalaisillani on laatia wikiin kirjoitelmia ja kyselyjä tai tehdä ryhmätön tuotos näkyville wikiin sekä tehdä lisää Kahoot!-pelejä, joita olemme tehneet ja pelanneet wikiympäristön ulkopuolella. Moni kuitenki toivoi,ettei tarvitsisi tehdä mitään, jos ei osaa. Onneksi voimme opetella yhdessä - ope hissukseen edellä, oppilaat niskaan hönkien perässä. Siinähän sitä riittää touhua tämän tavallisenkin syksyisen pyörityksen lisäksi.

Mari

Kaisan WIKI-kokemuksia!

Miten teit arkea näkyväksi wikin avulla?

Olen laittanut oppilaiden kuvataidetöiden kuvia wikisivullemme, musiikintunnin joulualulunauhoitte on wikissä vanhempien kuultavana, viikkotiedotteet ja läksyt löytyvät wikistä, myös vanhempien kanssa on käyty jonkin verran keskustelua Vanhempien omalla sivulla koulu koskevista asioista.

Miten oppilaat osallistuivat?

Oppilaat ovat ladanneet omia lomakuviaan wikiin, olemme tehneet maantiedon esitelmän wikiin vanhempien nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Oppilaiden omalla sivulla olemme arvuutelleet TOTTA vai TARUA -juttuja jne.

Millaisia ilonhetkiä koit?

Wiki on ollut todella hyvä apu kaikin puolin kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon; kaikki tärkeä löytyy sieltä ja on tallessa. Oppilaat ovat näppärästi oppineet käyttämään wikiä ja ottivat kesälläkin yhteyttä sitä kautta kasvio asioissa.

Miten arvioit tiedottamisen laadun tai määrän kanssa käyneen?

Tiedottaminen on helpompaa, nopeampaa ja opettaja voi olla varma, että tiedote näkyy joka kotiin. Kodin vastuulle sitten jää käydä katsomassa päivittäin wikikuulumiset. Tiedottaminen on tullut myös jollain tapaa arkipäiväisemmäksi (ei tarvitse niin paljon miettiä sanankäänteitä:) ) Monia juttuja olen kysellyt myös lomakkeen muodossa vanhemmilta, on siis erittäin hienoa, että on tuollainen alusta, johon näitä lomakkeita voi upottaa vanhempien vastattavaksi.

Millaista vuorovaikutusta syntyi? Luokan keskuudessa, luokan ja vanhempien, vanhempien kesken?

Oma luokan vanhemmat keskustelevat jonkin verran omilla sivuillaan ja käyvät kuittaamassa, jos olen heiltä sitä pyytänyt. Yleensä keskustelujen aloitukset kyllä lähtevät minulta.

Millaisia pedagogisia oivalluksia koit?

Ou nou, monia oivalluksia on tullut, mutta mitäs niitä nyt sitten tähän hätään muistaisi….ainakin eri ohjelmien käytöstä, miten niitä voi soveltaa wikin kautta oppilaiden oppimiseen.

Mitä laitoit katseltavaksi, tutustuttavaksi? Mitä oppilaat tuottivat?

Oppilaiden katseltavaksi olen laittanut matematiikkaan, äidinkieleen, fysiikka/kemiaan, biologia/maantietoon liittyviä videoita. Myös eri oppiaineisiin ja aiheisiin liittyviä pelilinkkejä on tullut laitettua. Oppilaiden runoja, kuvataidetöitä, kuvia jne. on wikissä julkaistu.

Miten hyödynsit googlen drivea ja wikiä yhdessä?

Lomakkeiden merkeissä, kuvien ja videoiden yhteydessä, Google Slidesien julkaisuun jne. Olen käyttänyt myös Kahoottia oppilaiden kanssa ja tavoitteena on, että tänä vuonna oppilaat saisivat tehdä omat kahoottinsa ja ladata ne wikiin! Myös google Driven käyttöä alamme oppilaiden kanssa käymään läpi, jotta sekin tulee tutuksi.

Kaisa

 

Nelosten wikistelyä

23.8.2015

Oma wikiurani alkoi jo useampi vuosi sitten, kun aloin käyttää wikispacesia edellisen ryhmäni kanssa. Kun siirryimme käyttämään Purot.netin palvelua, on nykyinen luokkani käyttänyt sitä 3. luokalta lähtien ja oppilaat ovat olleet tehtävästä riippuen enemmän tai vähemmän innostuneita. Oppilaille palvelu on kuitenkin enimmäkseen mieleen ja tokaisut "Laitathan sä ope sen wikiin" tai "Laita ope se wikiin" ovat lähes päivittäisiä. Mikäli ope on unohtanut merkitä läksyn wikiin heti, on chatissä jo koulun päätyttyä ensimmäisen tunnin aikana kysymyksiä, että missä läksyt ovat. 

Läksyjen merkintä wikiin on palvellut omaa luokkaani hyvin ja varsinkin niitä, jotka eivät ole merkinneet läksyjä reissuvihkoon, joka toki edelleen on luokallani käytössä oman halun mukaan. Unohduksia oli viime keväänä todella vähän koko luokalla - voisi melkein sanoa, että ne mahtuivat kahden käden sormiin koko kevätlukukaudella. Osittain se on varmaan vanhempienkin ansiota, mutta oppilaiden oma aktiivisuus näkyi kiitettävästi juuri esim. keskustelupalstalla.

Vuoden aikana olemme ehtineet kokeilla kaikenlaista. Lukunopeuden kohentamiseksi olen antanut oppilailleni lukuläksyjä aina silloin tällöin ja sitten nauhoitin lukunäytteet jokaiselta iPadillä. Joitakin lukunäytteitä linkitimme sitten kaikkien luokkalaistemme ja vanhempien kuunneltavaksi wikiin. Harjoittelimme myös kuvien upottamista ja linkittämistä wiki-sivuille. Samalla kävimme läpi netikettiä kuvien osalta - creative commons tuli oppilaille tutuksi ja he osaavat nykyään Google-kuvahakua tehdessään rajata haut sallittuihin kuviin, mikäli ei käytetä omia kuvia. Tätä hyödynnettiin, kun tehtiin Pohjoismaista Padlet-taulut ryhmissä kunkin Pohjoismaan omalle sivulle.

Quizlet oli käytössä esim. englannin sanojen opiskelussa ja oppilaat kokeilivat myös oman quizletin tekoa. Google lomakkeita käytimme paljon. Flipped classroom onnistui lomakkeiden avulla hyvin. Saatoin antaa lukuläksyn esim. biologiasta ja Google-lomakkeen avulla pystyin tarkistamaan, että läksy oli luettu, kun oppilaiden piti vastata muutamaan läksyä koskevaan kysymykseen lomakkeella wikissä. Lomakkeen Flubaroo-laajennus helpotti kotiläksyn tarkistamista eikä siihen kulunut paljon aikaa, mutta oppilaista oli jännää nähdä oma osaamisensa. Tämän ansiosta saatoimme tunnilla keskittyä opiskeltavan asian syventämiseen.

Kuvasimme oppitunneilla myös videoita, joista osa upotettiin wikiin sen jälkeen, kun ne oli ensin siirretty Youtubeen. Oppilaat kokeilivat tehdä myös omia opetusvideoita. Lukudiplomin suorittaminen helpottui myös huomattavasti, kun kaikki tarvittava materiaali löytyi wikistä ja oppilaat oppivat käyttämään sitä myös kotoa käsin.

Kahoot oli läksyjen kuulustelussa oppilaiden ehdoton suosikki - mikä meteli luokassa olikaan välillä, kun jännitys oli huipussaa! Rajoitin Kahootin käytön näin aluksi vain yhteen oppiaineeseen, jotta olisi jotain, mitä odottaa. AnswerGardenia kokeilimme ja Qr-koodeja käytimme matematiikan tunneilla jonkin verran lisätehtävinä. Äidinkielessä kirjoitimme tarinan, joka sitten liitettiin qr-koodina kuviksen tunnilla samasta aiheesta tehtyy työhön.

Liikuntatunneilla tehtiin valokuvasuunnistusratoja, jolloin rastimerkkien hävikki pieneni huomattavasti. Oppilaat suunnistivat kartalle merkittyyn paikkaan ja heidän piti omalla kännykkäkamerallaan todentaa, että olivat käyneet oikealla "rastilla". Oppilaat saivat myös itse suunnitella ratoja. Liikuntatuntien siivittämänä omia kännyköitä käytettiin entistä enemmän myös muilla oppitunneilla ja ennen kouluun ostettuje Chromebookien saapumista, oma puhelin oli väline, jolla vastattiin esim. Kahoot-kyselyihin. Kävimme oman kännykän käytöstä keskustelun luokassa ennen niiden käyttöön ottoa ja mitään ongelmia ei juurikaan ole oppitunneilla toistaiseksi esiintynyt vaan oppilaat ovat käyttäneet kännykkäänsä sovitulla tavalla. He myös kysyvät lähes 100%:sti luvan, mikäli haluavat käyttää kännykkäänsä jonkin tehtävän suorittamiseen. Pääsääntöisesti olen luvan myöntänyt. Niille oppilaille, joilta laite on puuttunut tai se on jäänyt kotiin, olen lainannut omia välineitäni tai he ovat tehneet yhdessä kaverin kanssa.

Vanhemmille olen ilmoittanut, että kaikki luokan tiedottaminen tapahtuu sähköisesti wikin kautta ja suurimmalle osalle perheitä se on toiminut. Keväällä järjestetty leirikoulu ja siitä tiedottaminen sai viimeisetkin vanhemmat heräämään, että ehkä siellä wikissä kannattaa käydä. Vanhemmat eivät juurikaan tee muuta kuin käyvät lukemassa tiedotteet. Suullisesti he ovat kyllä kiitelleet, että wiki on hyvä ja he voivat sieltä tarkistaa esim. oppilaille tulleet läksyt, tutustua luokan toimintaan jne. Oppilaiden viestittely on kehittynyt alun "Moi" - tai "Hei" - viesteistä keskustelevampaan suuntaan.  He esittävät nykyisin enemmän kysymyksiä tai vastaavat toistensa viesteihin keskustelupalstalla. Olen jonkin verran opettanut heitä myös kommentoimaan toistensa tuotoksia, mutta omatoimisesti se ei vielä välttämättä tapahdu vaan se pitää antaa tehtäväksi. Siinä on meillä siis vielä opiskeltavaa.

Olemme juuri aloittaneet digikasvion teon. Innolla odotan millaisia tuotoksia oppilaat saavat aikaan. Oma kännykkä ja Googlen työkalut ovat tässäkin käytössä.

Juhani

14.8 2015

Wikittelyn iloa

Luokan oma wiki on ollut käytössä luokallamme kolmannen syksystä alkaen. Oppilaat ottivat jo tuolloin wikin vastaan varsin ilahtuneena ja vanhemmat myönteisesti. Wikityöskentelymme lähti siis käyntiin hyvin. Minua viehätti alusta alkaen se, että wiki on hyvin opettajan omassa hallinnassa.

Alusta saakka olen rakentanut luokkamme wikiä yhteisölliseksi. Oppilaat ovat omaksuneet alustan mahdollisuudet vaivatta. Salasanaunohduksiakin on sattunut  melko vähän. Wikistä on muodostunut niin arkinen ja oleellinen osa työskentelyämme, että oppilaat olivat todella huolissaan pelätessään että kun kaupunkimme nyt ottaa käyttöön Wilman myös alakoulun puolella, ettei se vain merkitsisi samalla myös wikin menettämistä.

Koulussamme wikialustaa on käytetty myös vanhemmille tiedottamiseen. Aina vanhemmat eivät osoita sellaista aktiivisuutta wikisähköpostin lukemiseen tai wikissä vierailuun, että opettaja voisi luottaa tiedon kulkeutuvan kotiin asti. Jos wikialusta on lähinnä tällaisessa käytössä, opettajat kokevat turhautumista.

Itse olen voinut iloita melko hyvästä verkkoseurannasta ja uskon, että opettajalla on merkittävä mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten kodeissa asia koetaan. Nyt kun otamme Wilman käyttöön, tiedän että oppilaiden henkilökohtaisten asioiden kanssa tiedonkulku puolin ja toisin helpottuu. Samalla tiedän että Wilmalla ja opetuksen alustalla on varsin erilaiset tehtävät ja käyttösoveltuvuudet.

Wiki on luokkamme julkaisu-ja somealusta. Ikkuna arkeen. Olen kokenut tärkeäksi, että opimme yhdessä myös verkkokeskustelua. Niinpä siihen, mitä oppilaat kirjoittavat  wikin verkkokeskusteluun, mikä siis on mahdollista jokaisen sisältösivun yhteydessä, on kiinnitetty huomiota. Minusta oppilaat osaavat kirjoittaa hyvin asiansa, kysymyksensä, ottaa kantaa ja avittaa toinen toisiaan verkkokeskustelupalstalla. Sämalla on ollut luontevaa ottaa esille muualla verkossa tapahtuvat somen luonne ja kielteiset lieveilmiöt. Verkkokeskustelun laadun nostaminen siihen suuntaan, että oppilaiden kommentit tuotoksista tai keskeneräisistä töistä nousevat yksinkertaisista toteamuksista asioita eteenpäin kuljettaviin ehdotuksiin, mielipiteisiin ja uusien oivallusten esittämiseen on tavoite, johon aktiivisesti pyrin.

Opiskelemme luokassa mahdollisimman paljon yhteisöllisiä menetelmiä soveltaen. Luonnikas yhteisöllisyys näkyy wikissämme yhteydenottoina koulupäivän jälkeen. Näihin yhteydenottoihin kouluasioissa oppilaat vastaavat toisilleen ja se helpottaa kaikkien työskentelyä. Vanhemmat ovat junailleet luokan varainkeruun vanhempien sivuilla. Itse paitsi tiedotan välttämättömät arkiset asiat wikissä usein etusivun puhekuplan kautta, myös linkittelen ajankohtaisia artikkeleita vanhempienpalstalle. Aina jokunen on niitä lukenut. Näin esimerkiksi pinnalla olevia opetuksen asioita saan kätevästi koteihin pohdittavaksi.

Wikin sivujen julkisuusasetuksia voi muuttaa wikin jäsenryhmien mukaan. Näin wikimme sisältää sivuja, joihin oppilaat eivät voi tehdä muutoksia ja sivuja, jotka ovat heidän muokattavissaan. Jokaisella on omat sivunsa ja sen lisäksi perustamme sivuja ryhmän ja opiskeltavan oppiaineen tarpeisiin. Wikin sivuhierarkiaa on yksinkertaista muuttaa.

Wikimme ei ole niinkään prosessialusta vaan painottuu julkaisualustaksi. Julkaisemme tuotoksi, kirjoitelmia, töitä, videoita, joita olemme tuottaneet myös muilla välineillä. 4. luokan kevään aikana kirjoitimme Storybird-kirjoja, teimme Thinglink-kuvia,  linkitimme laadittuja Kahootteja ja Quizletteja näkyville. Julkaisimme kuvia ja videoita tekemisistämme. Musiikin solmisointitehtävät upotettiin sekä äänitteinä että nuotteina Googlen drivestä, samoin luovuimme YouTube-videoista ja ryhdyimme upottamaan tuotettuja videoita suoraan Drivesta. Pohjoismaat jaksossa alusta toimi prosessialustana. Wikiin talletettiin kuvia ja tietoja, osoitteita. Näitä sivuja ei viilattu valmiiksi, sillä tavoitteena oli tehdä lautapeli, jossa näitä kuvia ja tietoja hyödynnettiin.

Oppilaat ovat taitavia omaksumaan eri välineitten ja sovellusten käyttöä. Suurta iloa oppilaille on tuottanut, jos he ovat saaneet opastaa alempien luokkien oppilaita jonkin sovelluksen käyttäjiksi. 

Itselleni suuri harppaus oli se, että aloin hyväksyä kevään mittaan oppilaiden omat älypuhelimet hyviksi työvälineiksi. Oppilaille tämä asia oli jo itsestään selvää siiinä vaiheessa, kun minä vielä kipuilin asian kanssa.

Mielenkiinnolla odotan mitä tulevat lukuvuodet tuovat tullessaan.

Arja

 

Monenlaista tekemistä ja oppimista

  • Läksyt yms.kouluasiat kirjoitettiin wikiin päivittäin.

  • Tiedotteet vanhemmille ainoastaan wikiin kotiväen sivulle. Osa seurasi laiskasti, kevättä kohti käyttö lisääntyi, peukuttamalla sain lukukuittauksia.

  • Keskustelu niin oppilaiden kuin vanhempienkin sivuilla oli vähäistä. Myyjäisvuoroista vanhemmat sopivat kuitenkin wikin kautta.

  • Wikissä oma sivu jokaisella oppilaalla sekä koulutyöhön että vapaaseen käyttöön omille jutuille , keskusteluille, kuville ( vapaa käyttö vähäistä).

  • Padlet: Tehtiin hiihtolomasuunnitelmat sekä toiseen toteutuneet lomatekemiset. Pohjoismaat-jaksossa kerättiin jokaiseen maahan kuvia ja asioita kotiläksynä.

  • Answergarden tehtiin oppilaiden syntymäkuukausista.

  • Qr-koodi tehtiin tarinasta jonka jokainen kirjoitti omasta kuviksen työstään, se liitettiin työhön.

  • Jokainen oppilas teki wikiin esitelmän vesilinnusta, kuva sekä ääni.

  • Kirjoitettiin luokan yhteiselle sivulle jatkokertomus, muutama lause/oppilas/päivä.

  • Jokainen teki runon jota ryhmän jäsenet kävivät kommentoimassa.

  • Muutama  äidinkielen tehtäviä tehtiin wikiin läksysivulle.

  • Pelattiin sekä tehtiin itse Kahoot-visailuja

  • Ope teki vesilinnuista ja -kasveista diaesityksen josta opettelivat tunnistusta.

  • Googlen avulla testi oppilaille Pohjoismaista.

  • Työskentely koneilla oli oppilaista kivaa. Hankaluutta aiheutti aluksi kirjautuminen (unohtuneet salasanat) ja myös toisinaan nettiyhteydet.

Minna

Chromebookit innostavat

Wiki oli luokallamme käytössä lähinnä läksyjen päivittäisessä merkitsemisessä. Myös tiedotteet vanhemmille laitoin sinne -tosin myös sähköpostina. Vanhemmat käyttivät wikiä hyvin vähän. Mitään keskusteluja ei syntynyt enkä niitä kaivannutkaan. Oppilailla on wikissä kullakin oma sivu, jota he täyttivät/käyttivät vaihtelevasti. Pari kertaa he kirjoittivat äidinkielen juttunsa wikiin. Kerran tein läksystä kuulustelun wikiin lomakemuodossa. Hiihtolomaa suunniteltiin ja lomasta sitten kerrottiin Padletia käyttäen. Myös Answergarden oli käytössä jossain, jota en enää muista, sillä sivun Flash-versio on poistettu käytöstä. Biologian maatilajaksossa jokainen teki oman maatilasivustonsa Pearltree-sovelluksella. Se oli innostavaa. Pohjoismaita kerrattiin Kahoot-visoilla. Kuviksen talviluolatyössä ryhmät keksivät kuvaan liittyvän kertomuksen, joka liitettiin työn päälle QR-koodilla. Ikävin oli tilanne, jossa Answergardeniin oli ilmestynyt asiatonta tekstiä. Sitä sitten selviteltiin, ja asianomainen sai rangaistuksen. Kaiken kaikkiaan työskentely chromebookien kanssa oli oppilaista innostavaa.

Kati

 

Kokemuksia kolmosten kanssa

14.8.2015

 

Käytin wikiä lähinnä tiedottamiseen sekä yhteydenpitoon vanhempien kanssa. Ensin mainittu alue korostui. Vanhempien palautteesta ilmeni, että LÄKSYT- ja TIEDOTTEET-osio olivat käteviä tapoja ajantasaisen tiedon selvittämiseen. Myös viestipalstaa pidettiin toimivana, vaikkei sitä kovin paljon käytettykään. Voisinkin itse enemmän rohkaista vanhempia keskinäiseen viestittelyyn.

Oppilaat osallistuivat esimerkiksi Story Birdin sekä Kahoot-pelin kautta. Erilaiset wikiin valmiiksi laitetut oppimispelit olivat oppilaiden mielestä kiinnostavia ja monet selvästi hauskoja. Niitä käytettiin melko usein etenkin matematiikan tunneilla. Kertotaulu muuttui mielekkääksi pelihahmojen muodossa. Oli hauska seurata oppilaiden intoa, kun he tekivät StoryBirdissä kuvakertomuksen isompien oppilaiden avustuksella. Englannin opetusta valmiina olevat harjoitukset palvelivat niin ikään. Seuraavaksi haluaisinkin luoda 4B:lle ja 4C:lle tunnukset englannin opetuksen sivuille (4B Teron luokka, 4C oma luokkani).

Tiedottamisen laatu parani mielestäni jo siksi, että tiedon saa välittömästi perille kohteeseen entisen lappujen kantamisen sijaan. Kaikki toki edellyttää sitä, että huoltajat lukevat wikiä päivittäin. Kaikissa kodeissa näin ei kuitenkaan tapahdu, mikä taas tietysti johtaa runsaaseen viestittelyyn opettajalle. Tiedottamisen määrä pysyi suurin piirtein ennallaan.

Wikin käyttö on tehnyt oppitunteja hauskemmiksi. Chrom Bookit ovat lisänneet oppimismotivaatiota, ja itseäni kiinnostaisi tietää, pysyisikö motivaatio ennallaan, jos välineet olisivat jatkuvassa käytössä. Yritän antaa sijaa taitavimmille koneenkäyttäjille, mistä syystä aremmatkin oppilaat ovat rohkaistuneet tulemaan luokan eteen.

Omat ensisijaiset kehittämiskohteeni ovat varmuuden hankkiminen välineiden kanssa sekä oppilaiden osallistaminen nykyistä enemmän. Olen iloinen, että huomasin kiinnostuvani joistakin asioista esim.”vierihoitotunneilla” : Opin muun muassa upottamaan ja tekemään google-lomakkeen.

Oivalsin, että esimerkiksi lukutestin tuloksia voi tarkastella yhdessä Driven kautta. Oppilas saa havainnollisemman kuvan oikean vastauksen hakemisesta vertailemalla tekstiä ja eri vastausvaihtoehtoja. Teksti elävöityy ja oppilas saa erilaisia tarkastelunäkökulmia asioihin.

Tiedän turvautuneeni liiaksi wikin valmiiksi tuotettuun materiaaliin. Toivonkin saavani jatkossa varmuutta omaan tuottamiseen. Olen polun alkupäässä tvt-taidoissani, mutta olen valmis opettelemaan uutta. Kiitos tähän mennessä opitusta.

Maija

 

Kokemuksia ja ajatuksia luokan wikin käytöstä

Vuosi sitten syksyllä palasin töihin puolentoista vuoden kotona olon ja lastenhoidon jälkeen. Aluksi koko wiki-sana ei soittanut mitään kelloja ja tuntui, että olen jäänyt pahasti jälkeen muista. Onneksi vierihoitoa oli saatavilla runsaasti ja melko nopeasti pääsin sisälle wikimaailmaan.

Arjessa wikin käyttö on ollut enimmäkseen läksyn merkitsemistä ja tiedotteiden jakamista. Vanhemmille tehtiin wikiin oma sivusto, jossa herättelin keskustelua pelaamisesta sen vaikutuksesta koulutyöskentelyyn. Kourallinen vanhemmista osallistui keskusteluun, mutta suurin osa ei kommentoinut mitään.

Oppilaille luotiin omat sivut, johon jokainen sai tuottaa vapaasti tekstiä tai upottaa kuvia. Muutama “pakollinen” kotitehtävä annettiin vuoden aikana, oppilaiden piti esimerkiksi kirjoittaa englanniksi esittely perheestään. Sovimme oppilaiden kanssa, että wikiin ei kirjoitella turhia kommentteja, ns. huuteluita ja kuulumisten kyselyitä, mutta näitä tuli joitakin vuoden aikana.

Materiaalia oppitunteja varten tai oppilaille tutustuttavaksi tuli kerättyä joitakin you tube-videoita. Tätä puolta tekisi mieli kehittää eteenpäin käännetyn luokkahuoneen ajatuksella, jolloin oppilaat voisivat tutustua uuteen opetettavaan asiaan jo kotona. Musiikin opiskelujen apuna käytimme Soundcloud-sovellusta, jolla latasimme tunnilla nauhoitettuja kuorostemmoja ja upotimme ne wikiin. Kahoot-visailut olivat mieluisia niin sanaluokkia harjoitellessa kuin oppilaiden omina tietovisailuina.

Lukuaineissa tutustuttiin Padlet-ohjelmaan ja oppilaat kokeilivat oman ajatuskartan upottamista omalle wikisivulle. Äidinkielen ja yltin lukuläksyjen kontrolloinnissa käytin jonkin verran upotettua Google-lomaketta. Tulevalle lukuvuodelle olen ajatellut tutustumista Educaplay-ohjelmaan, koska ajattelisin, että se voisi olla suurena apuna yltin työkirjan puuttumiseen.

Laura

 

Erkkaope wikittelee toistaiseksi luokan wikien kautta

14.8.2015

Wikiä olen käyttänyt lähinnä tiedottaessani luokkaa ja sen oppilaita. Omaan wikiini ei ole vielä aukaistu pääsyä lapsille tai huoltajille, toisaalta pitäisi sitten olla kunnon sisältöäkin. Olenkin vieraillut luokkien wikissä ja kommentoinut siellä (lieneekö ihan etiketin mukaista, mutta näin).Tiedottamisessa wiki on toiminut ja on ollut hienoa nähdä, miten hyvin oppilaat ovat sitä seuranneet (ainakin, jos kirjoitan oppilaiden omaan lehteen).

Itse seuraan ope-wikiä ja valkotaulua. Drive on erinomainen systeemi, asiat ovat otettavissa esille joka koneella ja joka paikassa, erityisesti nyt kun opetablettikin (hyvä juttu!) vielä tuli lisää konekirjoon. Jakaminen pitäisi opetella/uskaltaa kokeilla enemmän. Keväällä käytin Kahoottia, tein sinne jopa pari tehtäväsarjaa.

Kesällä innostuin tabletista, kun piti saada säätietoja verkonsoutua varten.  Oppimisen iloa tuli uuden käyttöjärjestelmän ja kosketusnäytön kanssa. Koulutus ja vierihoito on ollut hyvää, oma harjoitteluni välttävää/tarvitsee harjoitusta. Innostun kun löydän TVT-maailmasta jotain uutta ja hienoa. Lannistun, kun en ehdi ottaa kaikkea haltuun. Olenkin jo pitkään ajatellut, että noukin rusinat pullasta. Opin ainakin ne asiat, joita välttämättä tarvitsen.

 

Esa

Alkuopettajien wikimietteitä keväältä ja vähän elokuultakin 2015

5.5. 2015 (täydennetty 114.8.2015)

Ideoita ja kokeiluja

Nollasta lähdin ja paljon olen oppinut uutta. Olen käyttänyt wikiä luokan asioista tiedottamiseen viikkotiedotteiden muodossa. Oppilaiden kanssa emme ole juurikaan wikiä käyttäneet. Yltin sivuille teimme aika ja avaruus-jaksosta pieniä ryhmätöitä planeetoista.

Vanhemmille wikin seuraaminen on vielä uutta ja joudun usein muistuttamaan asiasta. Vanhempien aktiivisuutta ja osallistumista toivoisin enemmän. Olen yrittänyt herättää keskustelua vanhempien sivulla, mutta vain muutama on kirjoitellut ajatuksiaan.

Läksyjä en ole laittanut wikiin. Muutama vanhempi on toivonut niiden olevan siellä. Koen kuitenkin, että oppilaiden pitää itse huolehtia läksyjen merkitsemisestä ja niiden muistamisesta. Toisinaan oppilaille tulee myös eri tehtäviä läksyksi.

Meille on esitelty koulutusiltapäivissä monia ideoita wikin käyttöön. Jotain pientä esim upottamista ja lomakkeen tekemistä olen kokeillut, mutta paljon on vielä opittavaa.  

Pakkopullasta herkkupaloihin

Viime vuoden kehityskeskustelulappuun kirjasin tavoitteikseni wikin suhteen kaksi asiaa. Toinen oli perheitten saaminen wikin jäseniksi ja toinen tiedotuksen hoitaminen wikin kautta. Nämä ovat toteutuneet ja kaikki sen päälle tulleet uudet taidot ja ideat ovat pelkkää plussaa. Luokan vanhempien suhteen tilanne on samanlainen kuin tähän jatkona  kirjoittaneiden. Jotkut ovat aktiivisia, mutta joistakin perheistä tulee tunne, että wikiä ei käydä lukemassa, vaikka tietävätkin, että joka viikko julkaisen viikkotiedotteen. Olin toivonut sivuille myös aktiivista keskustelua vanhempien ja minun välille, mutta harvoin kukaan edes kysyy mitään. Mielestäni vanhemmille pitäisi olla yhteinen tiedotus- ja koulutustilaisuus “miten tulen wikivanhemmaksi”. Meidän opettajien tavoin vanhemmatkaan eivät vielä kaikki ole digi-eikä wikinatiiveja ja itse koen, että omat taidot eivät riitä  vanhempien kouluttamiseen. Kaikki vanhemmat eivät myöskään päästä lasta wikille, vaikka olen laittanut pieniä tehtäviä oppilaille. Lapset olisivat kyllä innokkaita touhuamaan wikissä...tässä taitavatkin hahmottua ensi vuoden tavoitteeni eli lapset ja vanhemmat aktiivisiksi!

Upottamisesta innostuin kovasti ja upottelin wikiini vähän sitä sun tätä - näitä käytän fiiliksen mukaan. Nyt kyllä on pari kuukautta kulunut ilman kummempia uusia juttua, kun tuo ajanpuute meikäläistäkin kouraisee. Edelleen on niin, että keski-ikäisen, perheellisen opettajattaren oma aika alkaa kympiltä illalla - joskus oli aika, jolloin käytin sen hupilukemiseen tai telkkariin...nykyään käytän sen terapeuttien ja psykologin arviointipapereihin, kolmiportaisen tuen miettimiseen, palaverien ja koulutusten valmisteluun, ops-perehtymiseen, wiikkotiedotteeseen, wikihommelehin  ja opetuksen suunnitteluun, jota en ehtinyt tehdä koulussa, kun oli a)palaveri, b)koulutus ja c)kokous tai kaikki kolme samana päivänä. Olen innostunut wikistä ja nautin uusien asioiden löytämisestä ja oppimisesta - googlen drive on ihan huippujuttu ja olin onnessani, kun opin tekemään dioja. Kokeilen aika rohkeasti, mitä eri namiskoista tapahtuu - joskus menee syteen ja joskus saveen. Tvt-projekti on tehnyt meistä oppivan yhteisön - ei niinkään siten, että jakaisimme asioita kovin paljon wikissä, drive on siihen mielestäni parempi, mutta tvt on alkanut kovasti vilahdella opehuoneen puheissa ja winkkejä jaetaan joka päivä... eikä ole kynnystä kysyä tyhmää kysymystä. Enää tvt ei ole vuorenkorkuinen pakkopulla, vaan se on kutistettu buffettarjoiluksi tabletin näytölle. Siitä ei ole pakko ahmia itseään ähkyyn, vaan voi poimia ja nauttia valikoituja herkkupaloja!

Tiedottamisesta työskentelyyn luokan kanssa

Olen käyttänyt wikiä lähinnä tiedottamiseen, siinäkin on ollut opettelemista. Viestit eivät ole kyllä aina menneet perille, sillä monet vanhemmat käyvät wikissä harvakseltaan. Ongelmia on ollut myös siinä, että kaikkia viestejä ei ole näkynyt puhelimen kautta. Joillekin vanhemmille viestit ovat tulleet näkyviin vasta parin päivän viiveellä.

Meidän luokan vanhemmat eivät ole innostuneet käymään keskustelua wikin välityksellä.

Jotkut vanhemmat ovat pitäneet siitä, että olen ottanut kuvia oppilaista koulupäivän aikana ja laittanut niitä wikiin. Myös oppilaiden askartelu- ja kuvistöiden kuvista wikissä on tullut myönteistä palautetta.

Ylt-tunneilla olemme katsoneet videoita, joita Arja oli ladannut alkuopetuksen wikisivuille. Ne olivat oppilaille kovin mieluisia ja hyvin laadittuja, mutta niiden kanssa oli usein teknisiä ongelmia. Vierihoitotunnit, joilla Arja tuli luokkaan ohjaamaan oppilaita wikin käyttöön, olivat oppilaiden mielestä mahtavia.

Yhdessä kummiluokan kanssa teimme lehtijuttuja. Tähän emme kyllä käyttäneet wikiä vaan Google Drivea. Oppilaat olivat todella innostuneita. Kuudesluokkalaiset ohjasivat kakkosluokkalaisia jutun kirjoittamisessa koneelle ja yhteistyö sujui enimmäkseen hyvin. Lehden saaminen julkaisukuntoon oli kova voimainponnistus. Riemu oli suuri, kun yhteinen lehti jaettiin jokaisen käteen toukokuun lopussa. Kiitos kuuluu Elinalle, joka antoi tvt-taitonsa yhteiseen käyttöön! Ilman hänen panostaan homma olisi jäänyt kesken. Lehden julkaiseminen verkkolehtenä wikisivustoilla jäi vain haaveeksi. Ehkä sitten seuraavalla kerralla…

Wikivanhempiin potkua!

Mielestäni olen kuluneen lukuvuoden aikana oppinut perusasiat wikin käytössä. On helppo lisätä sinne tiedotteita ja ajankohtaisia asioita. Harmittava asia on ollut se, että vanhemmat tuntuvat olevan laiskoja wikin käytössä. Ärsyttää kun koko ajan täytyy oppilaille muistuttaa että muistuttaisivat vanhempia käymään katsomassa tiedotteet. Välillä on tunnukset hukassa tai joku ei näy kunnolla.

Läksyjä en ole wikiin merkinnyt koska mielestäni oppilaiden kuuluu itse huolehtia läksyn merkitsemisestä. Wikin käytössä on paljon mahdollisuuksia joita meille on esiteltykin mutta suuri osa on jäänyt käyttämättä, joko laiskuutta tai osaamattomuutta. Wikiin suhtautuminen ja sen käyttäminen riippuu kokemukseni mukaan paljolti siitä miten innostunut on ylipäätään tietokoneen käytöstä ja koko tvt-maailmasta. Jos vapaa-aikana ei ole aikaa tai kiinnostusta perehtyä, ei siihen totisesti ole aikaa työaikanakaan. Miten paljon voidaan vaatia/olettaa että opettaja omalla vapaa-ajallaan surffaa netissä etsimässä materiaalia tunneille? Oma riittämättömyyden tunne on tullut usein vastaan, pitäisi tehdä sitä ja tätä mutta kaikkeen ei millään aika riitä. Mistä se on helpoin karsia- siitä mikä ei itseä kiinnosta… Annetaan mahdollisuus kaikille olla innostunut erilaisista asioista :)


Tunnistan tuon innostuneen intiaanin niin hyvin - aina valmiina saamaan uutta sulkaa hattuun. Kuinka monta iltaa vietinkään wikin parissa kirjoittaen hienoja viikkotiedotteitani. Tunnollinen ja innostukseen taipuvainen ihminen voi wikin avulla rakentaa itselleen “Iisakin kirkon”, jonka ylläpitäminen sitten muodostuu suorastaan toiseksi työksi. Yksin juuri nuo tiedotteet veivät yhden illan viikosta ja toisen mokoman olisin saanut kulumaan sivujeni päivitykseen, jos olisi vaan yhdenkään enää ollut aikaa mistä nipistää. Harmi vain, että vanhemmat eivät juurikaan tuntuneet arvostavan tekemääni työtä sen vertaa, että olisivat vaivautuneet sivuilla käymään - lähinnä luokan sihteeri oli kanssani wikitaajuuksilla...kesällä hänkin kommentoi kypsyneenä, että toiset vanhemmat sitten soittelivat hänelle, että mitä siellä wikissä on tiedotettu. 

Seuraavaksi pieneksi tavoitteekseni asetan sen, että se oppilaiden koulupäivä tai ehkä alkuun kouluviikko sisältäisi tvt:aa siten, että he itse ovat toimijoina. Koulutukseen lupaan suhtautua innolla, mutta laajoja kotitehtäviä en huoli tai teen niitä vain sen verran, mitä klo 16 mennessä ehdin, jolloin lapsi on haettava iltiksestä. Wiki-hankkeen vetäjät ovat tehneet ison työn ja olen kiitollinen kaikesta uudesta, mitä olen saanut oppia - edelleenkin tykkään kaikista eniten tästä drivesta, josta olisi kiva oppia lisää ominaisuuksia. Näin ollen kuulun varmaan ryhmään kaksi, vaikka ryhmä kolme houkutteleekin


(Ryhmät 2) Ajatteletko, että olet jo taivaltanut hetken matkaa ja olet kiinnostunut oppimaan ennen kaikkea jotain uutta, mutta lähinnä niillä välineillä, joita olemme tähän mennessä esitelleet ja jotka ovat jääneet sinua kiinnostamaan? 
3) Vai haluaisitko vähän poikkeilla polulta ja katsoa mitä uutta olisi tarjolla, jota voisi kokeilla ja istuttaa luokan kanssa työskentelyyn, miten hyödyntää aktiivisesti wikiä ja muita ohjelmia yhdessä? Tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita ehkä viikon wikivinkeissä tuomme jatkossa esiin.)


Laitoin wikiin vanhemmille tiedotteita ja valokuvia. Oppilaat osallistuivan vain vähän, koska vain vanhemmilla oli tunnukset. Osa pelasi joitain pelejä vanhempien tunnuksilla. Ilon hetkiä koin, kun osasin tehdä jotain ihan itse. Tirdottamisen määrä ja laatu pysyivät samanlaisina kuin ennenkin, mutta oli vaikeutta saada vanhemmat lukemaan wikiä. Vuorovaikutus jäi kuvien peukuttamisen tasolle. Huomasin kuluneen lukukauden aikana, että tvt-maailmassa taitaa olla vain taivas kattona. Oppiminen on toisinaan kuitenkin hikistä erehtyessä väärille nappuloille. Yhdessä kummiluokan kanssa oppilaat kirjoittivat tarinaa wikiin, Ohjelmistojen hyödyntäminen jäio vähäiseksi.

 

 

Revontuliöiden ja auringonpimennyksen jälkeen

21.3. 2015

Heräsin vapaapäivän aamun ja riemuun siitä, että auringon keskipiste on ylittänyt jälleen päiväntasaajan ja olemme  maapallon valoisamalla puolella seuraavat puoli vuotta. On ollut siis taivaallisten ilmiöiden viikko. Tämän kaiken ansioista jäin pohtimaan valon määrää melko filosofisistakin näkökulmista tai OPS2016:ta mukaillen ainakin ilmiöistä käsin.

Täydellinen pimennys havaitaan samalla paikkakunnalla keskimäärin kerran 400 vuodessa. Suomessa edellinen täydellinen auringonpimennys nähtiin heinäkuussa 1990, ja seuraavan kerran tämä tapahtuu vasta lokakuussa 2126. Kouluista eri puolilta Suomea löytyi opettajia, jotka olivat varautuneet päivään tilaamalla esim. Ursasta materiaaleja katselulaseja myöten, oli koulun tähtitieteestä innostunut ope järjestämässä auringonpimennyspäivää, vanhemmat laittaneet mukaan hitsauslaseja ja oli varauduttu monin eri tavoin tekemään päivästä ikimuistettava.

Häkeltynyt olen joidenkin koulujen tavasta käsitellä viikolla tapahtunutta. En voi ymmärtää muuta kuin ylireagointina joidenkin koulujen linjaa pitää oppilaat sisällä luokissa auringonpimennyksen ajan. Alakoulun aarreaitta- sivustolla on kerrottu hysteriasta ja oppilaiden peloista päätyen siihen pelkoon, mitä opettajat kokevat, jos joutuvat vastuuseen siitä, että aurinkoa yritettäisiin joka tapauksessa ja aivan varmastikin katsella ilman suojaa ja vetää koulu tästä syystä oikeudelliseen vastuuseen.  Joissakin luokissa olikin sitten tämän pelossa päädytty hyssyttelemään, joissakin pidetty pää tehtäväkirjoissa kiinni ja opiskeltu oppikirjan kappaleita entistäkin tarmokkaammin, jotta vaaralta vältyttiin. Koteja syytettiin hysterian lietsonnasta. Ja löytyipä joukosta niitäkin, jotka tunnustivat, että eivät tienneet mitään koko auringonpimennyksestä, ennen kuin hysteria yllätti.

Itse en etukäteisellä ahkeruudella loistanut, mutta en voisi kuvitella, että en olisi käyttänyt tätä ilmiötä, joka seuraavan kerran on nähtävissä reilun sadan vuoden päästä näillä leveysasteilla, aurinkokuntamme rakenteesta ja toiminnasta keskusteluun ja havainnollistamiseen. Olin ylpeä nelosluokkalaisistani, jotka intoa puhkuen tulivat kouluun. 

"Ope, saanks mä näyttää, mulla olis hyvä kuva auringonpimennyksestä, voitasko keskustella siitä! " " Joo, ope, me katottiin noita, toi yksi sivu olis varmaan just hyvä. Se on Särkänniemen planetaarion sivu, katotaaks ensin sieltä ja keskustellaan!" '"Mä voi tulla hakeen sen linkin!" "Siellä oli yks hyvä video kanssa! ""Voidaanks me käyttää noita massapalloja miettimiseen!" "Hei tehdään toi laatikko! Pästään katsomaan sen kanssa ja se on turvallista!""Täytyy tyhjentää noi tavarat johonkin!""Me tehdään!""Ope mä sain kotoa tällaisen moninkertaisen filmirullan taitettuna mukaan.  Onkohan sillä turvallista katsoa? "  

Tämän talven olemme ahkeroineet TVT- taitojen oppimisen kanssa opettajakunnan kesken. Yrittäneet lähestyä sitä, mitä tieto-ja viestintätekniikka pedagogisesti voi antaa. Milloin käyttö on perusteltua, milloin se laventaa oppilaan mahdollisuuksia, innostaa, antaa työvälineen, välttäneet itsetarkoituksellisuutta.

Minusta ei ole oikein typistää kokemusta, jonka voi saada ilmiöstä tässä ja nyt turvautumatta nettilähetykseen, smartboardiin tai animaatioihin. Oikeaa tvt:n käyttöä on, jos asiaan vielä palataan ja tehdään vertailuja ja päätelmiä kokemuksista ja havainnoista tallenteiden ja sopivan verkkomateriaalin kanssa.

Minusta jotakin on pielessä, jos opettaja ei hysteriaa havaitessaan lähde purkamaan asiaa ja tee ymmärrettäväksi luonnontieteellisiä faktoja, maalaa sitä, millainen tapahtuman kulku ja kesto on. Ei ole myöskään järkevää suurennella hysterian määrää. Siinä minusta toteutuu se sama kuin oppilaiden keskuudessakin, on kiva vouhkata ja nostattaa tunteita ja ilmiö onkin se tunnekokemus hysterian viettelyksestä. On myös sitten mukauduttava siihen, että joskus opettajan rooli on edelleen olla se kansankynttilä, jonka arvostelukykyyn täytyy voida luottaa. 

Oppilaiden hallittavuuteen on saatava parannusta, jos hallinnan menettämisen pelko on niin suuri, että se estää ilmiöiden tarkastelun. Siinä sitten on työtä koulunjohdolle ja hallinnolle. Opettajan on seurattava aikaansa ja ilmiöitä luonnossa, yhteiskunnassa, kulttuuurissa. Miten voisi edes yrittää opettaa sillä arvopohjalla, jota nyt vaikka uusi OPS-perusteet esittelee, jos ei tiedä, mitä ympärillä tapahtuu?

Pahvilaatikko toimi hyvin! Kässäluokasta löytyi hitsauslaseja, joita teknisen työn ope toi puolen päivän välkälle. Jonot venyivät pitkiksi, kun käytiin tiiraamassa. Koko koulun piha oli yhteisen asian äärellä. Toivon, että muistavat päivän pitkään, kuten aurinkomyrskyn aiheuttamat revontuletkin.  Seuraavan kerran osittaista auringonpimennystä voi katsella 2018. Mutta se lienee paljon vaatimattomampi.

Valoa kevääseen kaikille!

Arja

 

Tunnelmallisia ryhmätöitä Afrikan maista

11.3.2015

Kuudennen luokan Afrikka-jakson maantiedon ryhmätöiden tekeminen Chromebookilla ja Padlet-ohjelmalla oli kiitollinen tapa tutustuttaa luokkakavereita eksoottisiin Afrikan valtioihin. Tekemiseen syvennyttiin suuremmalla innolla kuin perinteiseen ryhmätyöhön, koska ohjelma mahdollisti niin monipuolisen esityksen tekemisen.  Kukin ryhmä teki työnsä Chromebookilla: yhdessä haettiin tietoa, kirjoitettiin tekstikenttiä, etsittiin kuvia, jotka havainnollistaisivat esim. Egyptin tai Madagaskarin nähtävyyksiä, eläimistöä ja luontoa. Moni otti mukaan myös musiikkia, esim. maan kansallislaulun tai paikallisten artistien esityksen.  Moni ryhmä liitti esitykseensä maisemavideon, jossa liikuttiin suurkaupungeista sademetsiin ja aavikolle. Padletilla tehdyn seinän siirtäminen Wikiin onnistui helposti, kun katsottiin vaihe vaiheelta miten se tehdään.

Myös valmiiden töiden esityksiä seurattiin tavallista suuremmalla mielenkiinnolla, kun niissä oli tekstin lisäksi runsaasti kuvaa ja myös liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Oppilaat saivat ensimmäistä kertaa harjoitella tietokoneella tehdyn esityksen esittämistä. Yleisö kyseli aktiivisesti ja ryhmä pystyi myös esitystilanteessa täydentämään työtään kuvilla ja tiedonhauilla, esim. etsimään Kongon lipun.

http://elinan.lystiwiki.fi/maantiedon-ryhmatyot

Elina

Kahoot- huumassa kaikenlaiset vempaimet käsissä

24.2.2015

Jos Kahoot nappasi opettajakunnan Matleenan koulutuksen jälkiruokana, niin samoin kävi luokassa Pohjoismaat ja Baltia loppusuoralla.

Rakas kollega oli vääntänyt Kahootteja ja saatoin vain ottaa ja napata valmiit visailut käyttöön. Ne löytyivät vaivatta rinnakkaisluokan wikistä linkattuina ja siitä vain sitten toimeen.

Hiihtolomaviikon alustunnelmissa ja hektisellä kouluviikolla, jota olivat keskeyttäneet kulttuuririennot, kilpailut ja kinkerit sekä julkisen sanan vierailukin, tämän opettajan valmistautuminen ja jaksaminen ei ollut ihan sataprosenttista.

Niinpä hiukan suurin kaartein ja yksityiskohtiin paneutumatta vain käynnistin Kahoot-visailun. Oppilaat olivat ensi kertaa asialla. Heille ei ollut ei sitten minkäänlaista kynnystä ymmärtää, että tuohon nyt tarvitaan se pinkoodi ja tohon laitetaan nimi- tai minä en ainakaan ehtinyt huomata-, ennen kuin kaikki oli jo valmista. Pientä pulmaa toi se, että luokasta ei ihan meinannutkaan löytyä kaikille omaa laitetta, mutta pienen tuumailun jälkeen kaikilla oli jotain, mitä näpytellä. Oli omat kännykät, joku pädi, muutama luokassa käytössä ollut yoga, opettajan kännykkä ja se kannettava, jonka ope oli raijannut kotoa kouluun siksi, että Acrobatin täysversio on taas hetken testikäytössä (kiintolevyn vaihdon jälkeen).

Osallistujien nimet napsahtelivat seinälle ja siinä sitten ehdin hiukan hätäpäissäni miettiä, miten mahtaa visailu onnistua tasapuolisesti. Osalla oppilaista oli käytössä oma verkko, osa oli liittynyt koulun verkkoon. Mihinkähän verkkoon tuo oma kannettava olikaan kytkettynä juuri nyt ja onkohan verkkojen nopeudessa ratkaiseva ero? Miten eri välineillä, kosketusnäytöllisillä ja pöytähiirellä toimivalla kannettavallani  ehtisi osallistua peliin?? Mutta en ehtinyt surra sitä kauan. Samantien kun tunnelmaa kohottava jumpsutus käynnistyi ja ensimmäinen kysymys sinkosi näkyviin, olivat oppilaatkin jo täysillä mukana.  Siis ilman mitään erityistä perehdytystä....

Voi sitä riemua ja kutkuttavaa jännitystä siitä, miten johtopaikat vaihtelivat. Oppilaitten mielestä visat olisivat saaneet jatkua ikuisuuden. Itselle tuo hetki oli suuri elämys siitä, miten homma voi toimia, vaikka jokaisella ei olekaan kädessään juuri sitä samaa vempainta. Käytimme niitä, mitkä löytyivät.  Ja sillä minun pöytähiirellä varustetulla koneellanikin pelaava hiljaisempi ja hillitympi oppilaani pysyi kärjessä aivan viime metreille saakka. Vain pieni kompa viimeisessä kysymyksessä ja jännitys ja kiihkeys sai lava-vastauksen vaikuttamaan oikealta sen laavan tilalta.  - Voi ei! Huuhadahdus ja nauru heti perään, antoi kaikille varman viestin siitä, että vain pieni lapsus erotti hänet kärkisijalta, mutta että sekään ei sitten loppuviimeksi vähentänyt sitä riemun tunnetta, joka hänelle oli syntynyt. Ja mikä ihailu toisilta!

Entistä rohkeammin siis tartun niihin välineisiin, jotka ovat saatavilla ja joiden kanssa vain voi toimia!

 

Oppilaat oppimaan TVT -taitoja

19.2.2015

Nyt on uudet, ihanat Chromebookit korkattu ja lapsoset kirjattu GoogleGafe -palveluun. Hyvältä vaikuttaa ja lapsosetkin tuntuivat olevan tästä innoissan. 

Olemme aloittaneet luokkani kanssa (5lk.) maantiedon projektin, jossa jokainen oppilas tekee oman wikisivun koskien jotakin Euroopan maata. Tälle wikisivulle oppilas tekee tietotekstin kyseisestä maasta ja upottaa sivulle Padlet- seinän, johon hän liittää kuvia, videoita tai muuta mielenkiintoista tietoa omasta maastaan. Varsinkin tämä Padlet -seinä tuntuvat olevan lapsosten mieleen.

Testinkäsittelyä olemme harjoitelleet GoogleDrive -ympäristössä. Tekstin kirjoittaminen suoraan wikiin olisi toki kaikkein tehokkainta, mutta tarkoituksena on ottaa myös pilvipalvelut haltuun. Oppilaat ovat innoissaan siitä Driven ominaisuudesta, että nyt he voivat kirjoittaa tehtävää myös kouluajan ulkopuolelle, omalla koneella tai vaikka kirjastossa.

Uudet Cromebookit ovat saaneet myös varauksetonta ihailua niin oppilaista kuin opettajilta. On ihailtu koneen nopeutta (ei tarvitse odotella käynnistymistä), omaa sähköpostia ja Drive ympäristöä, koneen näppäimistöä ja jopa koneen muotoilu on monen mielestä onnistunut. Oppilaat tekisivät mielellään enemmänkin töitä näillä uusilla koneilla, mutta aikasta kovaa on koneiden vienti ollut koulussamme.

Positiivista virettä ilmoilla!

7.2.2015

Stop talking, start doing! Think big, experiment boldly!

Ituja ja innostusta, halua kokeilla, uskallusta astua varman osaamisen ulkopuolelle havaittavissa. Oppilaiden vilpitöntä ihastusta, keskittymistä, intoa. 

Olemme taipaleella kohti parempaa koulua, ja saavuttaneet joitain maamerkkejä, pysyneet päämäärätietoisina ajatellen suuria. 


Valitsimme siis oppilaslaitteiksi Chromebookit.  Edellinen wikipostaus tuossa alla.

http://shop.lenovo.com/fi/fi/laptops/thinkpad/11e-series/11e-yoga-chrome/. 

Toivomme, että tabletiksi taipuvat jalokivemme, uudet chromebookimme ovat juuri  niin mainiot jatkuvassa kovassa käytössä, kuin mitä ensiviikkojen kokemukset ovat osoittaneet. Teimme ilmeisesti myös hyvät kaupat, sillä hinta ei muodostunut valinnan esteeksi eikä eronnut muutamaa kymppiä enempää markkinoiden kosketusnäytöllisistä chromebookeista. 

http://tinyurl.com/chromebook-arvostelu

Chromebookit ja Googlen laitehallinta Gafeessa ja näppärätoiminen wiki oppimisalustana tuntuu toimivan mainiosti yhteen. Wiki eheyttänee myös Classroom- kurssit ja tunnit kokonaisuudeksi kuten verkon muutkin resurssit wikialustalla. Molemmat välineet ovat hallittavia ja iloisen "tietohallintovapaita". 

Laitteiden kova kysyntä tuo mukanaan luokkiin automaattisesti työtapoja, joissa oppilaat työskenteleät yhdessä ja ryhminä, kun jokaiselle ei riitä laitetta nenän alle. Omien laitteiden käytön kynnys opetuksessa madaltuu kaiken aikaa sekin samassa syssyssä.

Alkuopetuksen oppilaitten kanssa chromebookin kirjaudutaan vierailijana, mutta tunnuksen käyttöä ja kirjautumiskäytänteitä harjoitellaan oman luokan wikiin kirjauduttaessa. Näppäimistön käyttö tulee osaksi kokemusta ja tuottamisen tapoja, ei vain näytön koskettelu. Toisaalta pelinomaisissa ympäristöissä valitsemamme laite on kuin tabletti. Vaikka rajoitteita java.pohjaisiin peliympärsitöihin löytyy, iloisesti yllättänyneitä olemme monista hyvist sivuistoista, jotka toimivat. 11-tuumainen yogamme on näppärän kokoinen, ei liukastu hyppysistä eikä ole liian hutera pulpetilla tai käsissä ympäri koulua kuljettaessa. 

Verkkomme on toiminut nyt riittävän hyvin. Tiedä kuinka kävisi jos saisimme lisää laitteita käyttöön.

Wikisemme siis iloisesti juuri nyt! Koulun sisäiset koulutukset pyörivät, vierihoitoa halutaan. Olemme saaneet ensimmäisiä kunnon oivalluksia siitä, että tieto-ja viestintätekniikka voi todella viedä koulua suuntaan, jossa oppilas on aktiivinen, oman oppimisensa omistaja, verkottoituva ja omastaan jakava. Tähän suuntaan siis!

 

Stop talking, start doing

Tänään tuntuu todella hienolta!

28.1.2015

Tänään saimme Chromebookit käyttöön! Lopultakin olemme siinä tilanteessa, jota olemme jo ehtineet odottaa. Koulun langaton verkko toimii, Gafe on pystyssä ja oppilaille on generoitu tunnukset. Hienoa!

Tänään siis kirjauduimme ensi kertaa Gafe-ympäristöön, saimme salasanat vaihdettua omanlaisiksi, kieliasetukset kuntoon ja näppäimet käyttöön.  Wikin salasanoista tuunasimme asialliset verkkosalasanat, postilaatikko-osoitteet vaihdettiin wikiin wikipostia varten.

Samassa syssyssä kirjauduimme Storybirdiin, vaihdoimme salasanat sielläkin omanlaisikseen ja pääsimme kirjoittamaan!

Jo sitä olikin odotettu! Vuoden vaihteen jälkeen olemme paneutuneet siihen, miten henkilökuvista saadaan eläviä, tarinaan pääsee käsiksi ja tapahtumat pääsevät eloisasti liikkeelle. Nopeimmat olivat jo kotona ehtineet hoitaa kirjautumisaskareet. Wikissä on upotettuna kauniskantisten kirjojen ensimmäisiä lukuja ja lisää on tulossa. Kutsut ovat sadelleet ristiin rastiin ja näyttäväksi karttuvasta äidinkielen jakson sivusta on iloa myös kotiväelle. Siellä ne työt ovat näkyvillä.  Wikissä, jossa muutkin luokan asiat elävät, muuttuvat ja täydentyvät lukuvuoden päivien edetessä sekä sisältöjen että keskustelun avulla.

Wikistä liikkeelle- wikiin takaisin! Toimii- yhdessä ja yhteisöllisesti. 

Tervetuloa tutustumaan kokemuksiimme

Syyslukukauden 2014 pidimme koulua väistötiloissa. Koulu oli hajaantunut seitsemäään eri opetuspisteeseen. Syyslukukausi oli tiivis ja työntäyteinen. Olemme siitä huolimatta ja osittain sen vuoksikin myös edistyneet tvt-taidoissamme, mutta tarinointi on jäänyt odottamaan. Tältä sivulta löydät kokemuksia eri näkökulmista, kunhan ehdimme työstää kokemuksiamme jaettavaan muotoon.

 

Discuss & think up

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.